Oman yrityksen aloittaminen koronakeväänä 2020 saattaa tuntua kiperältä kohtalolta, mutta ei se sitä ole ollut. Onneksi olin pakannut reppuun varmuusvaraston, jotta Ajatusmarsa Oy:n polkuverkoston luominen alkaisi keskittyneellä mielellä. Alkuvuodesta olin ehtinyt mukaan pariin projektiin, jotka liittyivät metsään, puihin ja puudesigniin. Niinpä olin jo syvällä suomalaisessa metsässä ennen kuin kaikki muutkin ryntäsivät sinne.
Löysin vapauden ja vastuun
Metsäprojektieni keskellä ymmärsin taas, että minähän olen myös metsänomistaja. Rehellisesti sanottuna metsänomistajuuteni on ollut kiireisimpinä työvuosina vapaamatkustamista hyvin hoidetulla metsätilalla. Oman metsäni herätessä keväiseen kukoistukseensa näin, että metsänomistajana saan yhdistää vapaasti tunteen ja järjen, hitauden ja nopeuden. Toki metsälakia ja asetuksia noudattaen. Vuonna 2015 uudistettu metsälaki lisäsi metsänomistajien valinnan vapautta ja samalla vastuuta metsiensä käytöstä ja hoidosta. Laki kannustaa metsien taloudelliseen, ekologiseen ja sosiaalisesti kestävään hoitoon.
Meistä metsänomistajista onkin tullut entistä kiinnostavampi ja tavoitellumpi kohderyhmä. Suomessa on yli 600 000 yksityistä metsänomistajaa, joiden keski-ikä on 62-vuotta. Perheet ja sukupolvet ovat aina olleet metsänomistuksen ytimessä, ja naisten osuus metsänomistajista on hienoisessa kasvussa. Suomalaisten metsänomistajien joukossa en ole mitenkään erityinen vaan täydellinen keskiverto. Asenteenikin on perinteinen: on hienoa jatkaa edellisen sukupolven hyvää työtä ja nähdä omien milleniaalien heräävä kiinnostus metsään.
Arvostus ja arvo
Silti mielessäni on epävarmuus siitä, miten metsääni arvostan ja arvotan. Mutta onko epävarmuuteni harvinaista? Viimeisin, toukokuussa julkistettu Metsänomistaja 2020 -tutkimus kertoo, että metsänomistajien puunmyyntiaikeet eivät ole vähentyneet vaan pikemminkin vahvistuneet. Metsän tuoma taloudellinen turva on tutkimuksen mukaan vastaajille merkittävä, ja paljon puhutut metsän ”aineettomat” arvot eivät ole nousseet metsänomistajien keskuudessa. Tutkimusaineisto on kerätty pääosin keväällä 2019. Kyselyn vastausprosentti oli 42,4 %, mitä tutkijat pitivät hyvänä. Ja sitä se onkin, sillä tutkimukseen vastaaminen vaati työtä, tietoa ja metsänomistamisen ammattitaitoa.
Mielestäni nyt kannattaa kysyä klassisesti ”mitä emme tiedä”. Erityisesti moni eteläsuomalainen metsänomistaja katsoo koronakevään ulkoilun innostamana metsäänsä rakkaudella: mitä kaikkea tuo vanha mänty onkaan nähnyt, näitä jäkäliä kyllä suojelemme, onko koskaan ollut näin paljon metsämansikoita, miten ihanaa on kuljeskella vapaasti koivikossa ja kuunnella lintujen laulua tai lähikuusten kuiskintaa.
Planeetan pelastaja
Kesäkuun alussa Boston Consulting Group (BCG) arvioi, että Suomen metsien arvo on 240–510 miljardia euroa, mikä on 1–2 kertaa Suomen pörssin arvo. Merkittävä osa metsien arvosta tulee ilmastovaikutuksesta. BCG katsoo, että vilkkaasta keskustelusta huolimatta suomalainen metsäteollisuus on pääosin hyvin hoidettu ja noudattaa kestävän kehityksen periaatteita.
Metsänomistuksesta on tullut entistä merkityksellisempää työtä. Uuden metsälain innostamina jotkut ammattitaitoiset metsänomistajat ovat alkaneet kokeilla metsänkasvatuksen eri muotojen yhdistelmiä ja erikoisempiakin puulajeja metsiköissään. Kyseleepä terveiden metsien kasvatusta ja uudistamista painottava tehometsätalouskin jo välillä yli 80-vuotiaita tukkipuita. Osa eteläsuomalaisista metsänomistajista on vapaaehtoisesti suojellut metsiensä luonnon monimuotoisuutta METSO-ohjelman kautta, ja jotkut valistuneet metsänomistajat pyrkivät aina vaalimaan vapaaehtoisesti erityiskohteita metsissään.
Sekä metsänomistajat että metsäteollisuus seuraavat, laskevat ja vertailevat metsien hiilinielumittauksia ja -tavoiteasetantaa. Suomalaisten metsien hiilinielu suureni 49 % vuonna 2019 Luonnonvarakeskuksen uusimman tilastotiedon mukaan. Silti nyt tutkitaan, miten moni metsänomistaja olisi kiinnostunut edistämään omissa metsissään hiilensidontaa ja metsäluonnon monimuotoisuutta vapaaehtoisilla taloudellisilla kannustimilla. Jotta metsien merkitys ilmastonsuojelussa hahmottuisi vielä paremmin, olisi metsäyritysten pystyttävä kertomaan metsänomistajille nykyistä tarkemmin ja läpinäkyvämmin, miten metsänomistajien myymät puut ovat luoneet fossiilittomampaa maailmaa.
Löytöretket jatkuvat
Itse olen monien muiden kaverimetsänomistajien tapaan päättänyt seikkailla entistä enemmän metsässäni ja havainnoida sen monimuotoisuutta. Metsäni on osa luonnon suurta kokonaisuutta ja maailman hiilinieluja. Toivon, että löytöretkeni johtavat hyviin keskusteluihin valistuneiden metsäammattilaisten kanssa, ja löydämme meille sopivat ratkaisut hyvin hoidetulle, terveelle, ja osittain ehkä suojellulle metsälle.
Kesäisiä metsäretkiä kaikille. Metsäinen kuva on Kelventeen harjusaarelta Päijänteen kansallispuistosta.